Palovaroitin
Palovaroitin kuuluu jokaiseen kotiin
Palovaroittimia on oltava riittävästi
Palovaroitin on Pelastuslain 379/2011 17§ mukaan pakollinen asunnoissa ja tiloissa, joissa nukutaan. Jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden on oltava yksi palovaroitin, eli 59 neliöisessä kaksiossa on oltava vähintään yksi palovaroitin ja 61 neliöisessä kaksi. Mikäli asunnossa on useampi kerros, on jokaisessa kerroksessa oltava palovaroittimia vastaavien neliöiden mukaisesti, eli jos alakerrassa on 72 neliötä, pitää sinne sijoittaa vähintään kaksi palovaroitinta, mikäli yläkerrassa on 59 neliötä, sinne riittää yksi palovaroitin.
Palovaroitin reagoi savuun
Palovaroitin reagoi savuun. Palovaroitin ei reagoi häkään, vaan hiilimonoksidin tunnistamiseen on oma varoittimensa. Mikäli palovaroitin alkaa varoittaa esimerkiksi lettuja paistaessa, on nopein tapa vaientaa palovaroitin savun/käryn poistuuletus. Voit ”huiskia” palovaroittimen alla esimerkiksi lehdellä tuulettaen savu pois. Joissain malleissa testinappi toimii myös vaimennuskytkimenä, josta pitkään painaen palovaroitin vaikenee. Jos poistaa palovaroittimen pariston, on se laitettava takaisin paikoilleen.
Palovaroittimen asentaminen
Palovaroittimen oikea sijoituspaikka on katossa, etäisyydeltään puoli metriä savun kulkuun vaikuttavista kulmista, ilmanvaihtoventtiileistä, tuulettimista tms. Palovaroittimen pohja kiinnitetään kattoon ruuveilla, liimamassalla, tai vahvalla kaksipuoleisella teipillä. Palovaroittimen huoltoa ja vaihtoa helpottaakseen, sen voi asentaa magneettilevyillä, joista toinen kiinnitetään kattoon, toinen palovaroittimen pohjaan. Palovaroittimen oikean kiinnittämisen voit katsoa SPEK:n Turvaminuuttivideosta.
Pips-paristokotelolla voi tehdä palovaroittimenpariston vaihdon helpommaksi. Kiinnitä palovaroitin kattoon, johdon toinen pää kiinni pariston paikalle, toinen pää johtoa paristoon, johto kiinni kattoon ja seinään, kotelo kiinnitetään seinälle sopivaan paikkaan. On olemassa myös koteloita, joissa on testipainike suoraan. SPEK:n Turvaminuuttivideossa näet, miten Pips-paristokotelo asennetaan.
Palovaroittimesta vastaa asukas tai taloyhtiö
Palovaroittimien on täytettävä standardin SFS-EN 14604 Palovaroittimet vaatimukset. Palovaroittimen hankinnasta, asennuksesta, hoidosta, huollosta ja testauksesta vastaa asukas, riippumatta siitä onko hän vuokralla asuva vai omistaako asunnon. Vuoden 2009 jälkeen rakennetuissa ja peruskorjatuissa taloyhtiöissä on lain mukaan oltava sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä, jonka huollosta ja hoidosta vastaa taloyhtiö. Palovaroittimen paristo on uusittava vuosittain, ellei käytössä ole kymmenen vuoden paristot. Joissain palovaroittimissa on ostettaessa sisäänrakennettuna pitkäkestoiset, viiden tai kymmenen vuoden paristot, joiden lopettaessa toimintansa, on koko palovaroitin uusittava.
Palovaroittimen käyttöikä on 5 - 10 vuotta, oikea vaihtoväli tarkistetaan oman palovaroittimen käyttöohjeesta. Palovaroittimen toiminta heikkenee sen ikääntyessä, se ei välttämättä tunnista luotettavasti savua sekä hälytysääni voi heikentyä. Jos palovaroitin huutaa ilman syytä, se voi olla vikaantunut ja pitää silloin uusia. Palovaroitin on halpaelektroniikkaa, jolla on lyhyt käyttöikä, se ei ole ikuinen. TUKES on tehnyt palovaroittimien ikääntymisestä selvityksen 2020. Voit lukea TUKESin selvityksestä täältä.
Varmistetaan palovaroittimen käyttöohjeista hoito-ohjeet, joihin voi kuulua myös säännöllinen palovaroittimen kevyt ulkopuolinen imurointi. Muistetaan uusia palovaroitin 5 – 10 vuoden välein, palovaroittimeni käyttöiän mukaisesti. Palovaroittimen toimintavarmuus ja hälytysääni heikkenee ikääntymisen myötä. Mikäli palovaroittimen toiminnassa on häiriöitä, ostetaan uusi palovaroitin ja hävitetään vanha ohjeiden mukaisesti.
SPEK ja ARA tekivät tutkimuksen vuokra-asuntojen paloturvallisuudesta ja laitteista, joilla sitä kohennetaan. Tutkimuksen mukaan jopa 70% kohteista, joissa vuokralainen vastaa palovaroittimesta, palovaroitin puuttui kokonaan tai sen toiminnassa, sijoituksessa tai hoidossa oli ongelmia. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Kuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos
Erityisryhmille on saatavilla erilaisia palovaroittimia
Kunnalla on ns. Vammaispalvelulain 380/1987 perusteella velvollisuus antaa asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Laitteet ovat hänen tarpeensa päättymisen jälkeen siirrettävissä seuraavalle käyttäjälle.
Kuulovammaisen palovaroitinjärjestelmä
Kuulovammainen henkilö ei havaitse tavallisen palovaroittimen hälytysääntä, etenkään nukkuessaan ilman kuulolaitetta. Avuksi on kehitetty järjestelmä, johon kuuluu palovaroittimen lisäksi vilkkuvalo seinälle, sekä täristintyyny sänkyyn. Kuulovammaisen palovaroitin järjestelmä on Vammaispalvelu asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan korvattava. Muita asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.
Lisätietoa THL: vammaispalvelujen käsikirja ja oikeuskäytäntöjä ja Suomi.fi: kansalaiselle, sosiaalinen turva, vammaisten palvelut
Huomaa kouluttaessasi maahanmuuttajia aiheesta
Palovaroittimien pelkääminen
Maahanmuuttaja, joka tulee maasta, jossa on ollut vahva valvonta ja asukkaiden kontrollointi, saattaa pelätä palovaroittimen laittamista tai jo valmiiksi katossa olevaa palovaroitinta uskoen siinä olevan mikrofoni tai kamera. Onkin tärkeää muistuttaa heille, että palovaroittimessa EI ole kameraa tai mikrofonia ja omaan asuntoon sen hankinta kuuluu asukkaalle itselleen. Silloin pystyy itsekin varmistautumaan laitteen vaarattomuudesta.
Kodin palovaroittimet toimivat toisin kuin laitosten palovaroittimet
Etenkin korkean teknologian maista saapuneet maahanmuuttajat tai ne maahanmuuttajat, jotka tänne saapuessaan ovat asuneet aluksi laitostyyppisesti, saattavat uskoa palovaroittimen toimivan kuin paloilmoitinlaitteisto, eli hälyttävän avun paikalle,. Asiahan ei näin ole. Asukkaan on itse reagoitava avun kutsumiseen, mikäli palovaroitin reagoi paloon.
Onkin tärkeää muistuttaa myös avun hälyttämisen tärkeydestä ja etenkin heikkoa suomea puhuville ladata matkapuhelimeen 112 suomi -sovellus, jonka avulla avun hälyttäminen oikeaan paikkaan helpottuu.
Aikakäsitys ja laitteen ikääntyminen
Laitteen toiminnan heikentyminen sen ikääntymisen myötä voi olla myös maahanmuuttajataustaisille yllätys, joten kannattaa korostaa riittävän tiheää palovaroittimen vaihtoväliä ja suositusta uusia aina muuttaessa palovaroitin asunnon katossa.